tiistai 19. syyskuuta 2017

Hän kuitenkin näkee

"Tämä kirjoitettakoon tulevalle polvelle, ja kansa, joka vastedes luodaan, on kiittävä Herraa, että hän katseli pyhästä korkeudestaan, että Herra katsoi taivaasta maahan, kuullaksensa vankien huokaukset, vapauttaakseen kuoleman lapset, jotta Siionissa julistettaisiin Herran nimeä ja hänen ylistystänsä Jerusalemissa."  Ps. 102:19-22



Kai se on vähän nämä jo syyskuun aikaisen aamun pimeätkin, jotka vaikuttaa sitä, että ajatuksetkin on helposti sitä samaa pimeää. Vaikka oma näkökykyni olisi jotenkin pimitetty, Hän kumminkin näkee.

Eilen aamulla tuli ulkona kulkeissani mieleeni sanat: "Herra, avaa hänen silmänsä, että hän näkisi." Tuohan oli siitä, kun profeetta Elisa rukoili palvelijansa puolesta, että tämä saisi nähdä, millainen turva heidän ympärillään oli saartavaa sotajoukkoa vastaa. Ja palvelija näki! "Ja Herra avasi palvelijan silmät, ja hän näki, ja katso: vuori oli täynnä tulisia hevosia ja tulisia vaunuja Elisan ympärillä." 2. Kun. 6:17



2 kommenttia:

  1. On ihanaa, että Jumala näkee! Mutta toivoisi kyllä, että omatkin silmät avautuisivat näkemään Jumalan todellisuutta kaiken keskellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin toivoisi. Ja kun niin tapahtuu, se tuntuu ihanalta hetkeltä.

      Poista